Luku 2
Teksti ja kuva Jaakko Vuori
Tunnetuin modernin kirjallisuuden kuvaama muodonmuutos löytynee Kafkan samannimisestä kertomuksesta. Eräänä aamuna herättyään levottomista unista pahainen kauppamatkustaja Gregor Samsa huomaa muuttuneensa valtavaksi syöpäläiseksi. Kertomuksessa jätetään epäselväksi, miksi eläimeksi Gregor muuttuu, mutta torakkaa pidetään todennäköisenä vaihtoehtona.
Kafkan tarinassa muodonmuutos tapahtuu ikään kuin sattumalta, jonkin kohtalon oikusta, eikä sille anneta minkäänlaisia perusteluja. Syytä ei tosin kysy myöskään onneton Gregor. Hän pikemminkin hyväksyy tilanteensa muitta mutkitta, ja on enemmän huolissaan siitä, ettei ole herännyt kyllin aikaisin ja joutuu siksi sietämään johtajan sadatteluja töistä myöhästymisestään.
Samoin alkaa toinen Kafkan kertomus, nimittäin Oikeusjuttu: ”joku oli varmasti panetellut Josef K:ta, sillä eräänä aamuna hänet pidätettiin ilman että hän oli tehnyt mitään pahaa…” Eräänä aamuna, ilman ennakkovaroitusta, tapahtuu jotakin, joka muuttaa kaiken peruuttamattomasti. Niin Muodonmuutoksen kuin Oikeusjutunkin päähenkilöiden on sattuman, onnettomuuden tai äkillisen katastrofin tapahduttua ainoastaan yritettävä elää sen keskellä, mitä elämästä on jäljellä. Heistä kumpikaan ei kysy tapahtuneelle syytä. He hyväksyvät onnettomuuden ja ymmärtävät, että takaisin ei ole paluuta.
Kuvaileeko Kafka siis radikaalin muodonmuutoksen, joka tuottaa uuden persoonan, ennennäkemättömän elämänmuodon, jolla ei ole mitään yhteistä sitä edeltävän kanssa, kuten Malabou arvelee? ”Vakavien ja joskus aivan vähäistenkin vammojen seurauksena, joskus taas aivan syyttä, [elämän] uoma haarautuu ja uusi ennennäkemätön henkilöhahmo ilmestyy vanhan rinnalle ja lopulta ottaa hänen paikkansa. [Syntyy] tunnistamaton hahmo, jonka nykyhetki ei tule minkäänlaisesta menneisyydestä ja jonka tulevalla ei ole tulevaisuutta”, hän kirjoittaa.
Mikäli tällainen muodonmuutos voitaisiin todella kuvitella, jäisi diakroninen holismi sen edessä sanattomaksi. Nykyhetki, jolla ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta, on ”itse itselleen vieras”: sitä ei motivoi mikään aikaisempi eikä se avaudu mihinkään kuviteltavissa olevaan tulevaisuuteen. Olemassaoloon ilmaantuu jotakin, joka ei ole katkos kokonaisuudessa tai yllyke uuden yhtäpitävyyden löytämiseksi. Elämänhistoriaan auennut kuilu ei sulkeudu. Ainoastaan tällainen ”absoluuttinen eksistentiaalinen improvisaatio” voisi siis vastustaa ajallista itseksi tulemisen pakkoa.
”On pakko hyväksyä ja tunnustaa, että jokaisesta meistä voi jonakin päivänä tulla toinen, absoluuttisesti toinen, joku joka ei koskaan voi olla sovinnossa itsensä kanssa, joka on meidän pelastusta tai lunastusta vailla oleva muotomme…”, Malabou väittää. Hän mainitsee esimerkkeinä Gregor Samsan onnettoman sattumuksen lisäksi muun muassa aivovammasta kärsivät, traumatisoituneet, työttömät, asunnottomat ja syvästi masentuneet.
Näinkö on todella?
Ensi alkuun voikin vaikuttaa siltä, että muodonmuutoksen seurauksena Gregor Samsan nykyhetki on itse itselleen vieras. Gregorin muodonmuutoksen komedia ja tragedia kuitenkin on, että muututtuaan syöpäläiseksi hän yrittää tosiasiassa elää niin kuin ennenkin, ikään kuin pelissä ei olisi mitään: ”Ennen kuin kello lyö neljännestä yli seitsemän, on minun ehdottomasti päästävä kokonaan pois vuoteesta”, hän hokee itselleen. Ainoastaan Gregorin perheenjäsenet kieltäytyvät tunnistamasta häntä siksi, joka hän on.
Lopulta myös muodonmuutos on hyvinkin ymmärrettävä, kuten Malabou itsekin huomaa. Hän osuu silti vain osin oikeaan. Gregor tosin kärsii, koska ”häntä ei enää tunnisteta siksi, mikä hän ei ole koskaan lakannut olemasta”. Kuitenkin on oikeammin sanoa, että Gregorin muodonmuutos paljastuu totuudeksi hänen aiemmasta elämästään. Monet Kafkan tarinat perustuvat eräänlaiseen nurinkäännettyyn dialektiikkaan, jossa alistaja paljastuu alistetuksi, kunnes jälleen astuu esiin täydessä voimassaan tai jossa herruus muuttuu mitä suurimman heikkouden osoitukseksi.
Tämä herruuden sadismi ja masokismi on niin kutsutun kafkamaisuuden ydintä!
Psykologinen tulkinta olisikin, että Kafka kirjoittaa ennen muuta perhesiteiden loismaisuudesta. Muodonmuutoksen seurauksena Gregorista tulee vain se, mikä hän jo on… nurinkäännettynä. Perheen elättäjänä toiminut poika muuttuu perheen elättämäksi ja vaivoin sietämäksi syöpäläiseksi. Kirjallisuuden kenties kuuluisin muodonmuutos osoittautuu sekin ainoastaan tapahtumaksi tarinassa.
Leave a Reply